Category: Travel Moments

  • Jälleenrakennusta, betonikasoja, tyhjiä kivilinnoja, tietöitä

    Keskiviikkoaamuna lähdin pyöräretkelle läheisille Jaffnan saarille, tehden pienen luupin reitillä Jaffna – Vaddukkodai -Karainagar (Karaitivun saari) – Kayts – Chaatty (Velanain saari) – Jaffna. Yksi etapeista taitettiin veneen perämoottorilla kulkevalla lautalla, muuten ja melkein koko matka oli tietöiden armoilla. Tie oli kuoppainen ja pölyinen, joka teki etenemisestä sekä hidasta että ei erityisen lempeää. Pyöräni kori…

  • Tie pohjoiseen: Jaffna

    Bussin odottelu ilman olosuhteiden pakosta ilman mitään tekemistä pimeässä ja sateisessa Trincomaleessa osottautui hitaaksi kellon kyttäämiseksi. Kävin vielä perheen omassa suihkussa ennen lähtöäni, ja omistajamies Sanju järjesti minulle jonkun toimistokopin näköisen paikan, johon sain jättää rinkkani bussiasemalla. Herätin lähtiessäni käydessäni vielä yleisessä suihkussa myös perheen äidin ja tämän siskon nukkumasta kivilattialla lakanan päältä pyytämällä heiltä…

  • Merenalaista ja maanpäällistä elämää Uppuvelin seudulla

    Tänään kävin kyllä jossakin niin minulle ennenäkemättömässä Pieni Merenneito -maailmassa ja löysin luultavasti samalla Nemonkin: sellaisia olivat kalat ja korallit Pigeon Islandilla, että kokematon snorklaaja oli ymmällään ja hämillään! Miten niin värikkäitä kaloja edes on olemassa! Hämmästelin kaikkia sateenkaaren värejä, jopa yhdessä ja samassa yksilössä, pienten ollessa noin sentin mittaisia ja isoimmat reilu puolimetrisiä. Ainuttakaan…

  • Hit the bitch!

    Sigiriyan aamu oli rauhallinen, ja koska tarjolla oli taas pikakahvia, nautin siitä pitkän kaavan mukaan. Lion Lodgen pienikokoinen herrasmies, jota en koskaan tavannut ilman hymyä joka riitti korvasta korvaan, suositteli ystävänsä paikkaa Uppuvelissa majoitukseen. Lähetin heille sähköpostia vapaista huoneista, mutta en ehtinyt jäädä odottelemaan vastausta. Otin tuktukin Inamatuwan risteykseen, jonka bussi Trincomaleen ohittaisi. Matkalla näin…

  • Luonnonihmeitä Horton Platesissa ja Sigiriyassa

    Keskiviikon päiväkirjassa on tarjolla oikeastaan vain kasa kuvia aika hemmetin siisitä Sri Lankan luonnosta, ja lisäksi väsyneen reissaajan erikoiskoe välillä Nuwara Eliya – Sigiriya. Aamu (voiko kello neljää kutsua aamuksi, eikö se ole vielä yö?) alkoi aivan luokattoman sirrisin silmin, koska olin taas jostain syystä katsonut aiheelliseksi lukea Hesaria yli puolenyön. Jostain syystä se on…

  • Vihersokeutuminen Nuwara Eliyassa

    Juna-asemalla ignoorasin yhden huutelijan niin tehokkaasti, että hän lopulta juoksi perääni lapun kanssa, jossa luki hotellini nimi ja omani kirjoitettuna “Cheany”, kuten se ilmeisesti oli puhelimessa tulkittu. Mies olikin tyyppi, jonka piti tulla hakemaan minut sovitusti asemalta, ja osoittautuikin puheliaaksi ja mukavaksi kaveriksi, joka ajoi keskustassa vielä esittelykierroksen näyttäen pääkadun ja muutamat juhlapaikat, joihin paikallisille…

  • Junalla kukkuloilla: FREEDOM!

    Useimmiten käy niin, että kun jotakin odottaa, on lopputulos aina pettymys. Löytämisen ilo, sattumanvaraisuus ja yllätykselliset sattumat ovat aina parhaita kokemuksia, mutta nyt esitän tähän poikkeuksen tällä junamatkalla. Se oli aivan hemmetin mahtava! Juna oli vanha kuin elämä, penkit rispaantuneet, ikkunat nostettiin ylös käsin ja haunut olivat käsinmaalattuja, veturista puhkusi höyryistä savua. Toki junassa oli…

  • Under my umbr-Ella, Ella, Ella

    Jos jotakin kehottaisin nyt kokemuksesta viisastuneena välttämään, se lienisi matkustaminen julkisilla sinhalaisten, tamilien ja hindujen uuden vuoden aattona. Aamun herääminen aurinkoon ja mereen cabanan oven avaamalla sai taas arvostamaan hetkeä, aamukahvi kaipaamaan edes arkista Juhla Mokkaa. Tähtäsin 9:30 bussiin Arugam Baysta Monaragalan vaihdon kautta Ellaan maan keskiosaan. Ihastuttava omistamies laittoi vielä yhden työntekijöistään lähtemään tuktukilla…

  • Elossa ollaan!

    Terveisiä äidille, elossa kaksisataa prosenttisesti, vaikka päiväkirja laahaa jäljessä: vaikeuksia löytää nettiyhteyttä, jolla saisi ladattua mitään. Moi tältä päivältä Sigiriyasta, Pidurangalan kalliolta. Edessä näkyy paikan isompi nähtävyys, Sigiriya Rock, mutta budjettimatkaajana menin ihailemaan sitä viereiseltä kalliolohkareelta. Ja parempi niin, eihä sen itsensä päältä olisi sitä nähnytkään!

  • Hyvinhyvinhyvä mieli itärannikolla rullaillessa

    Uuden vuoden aattona eli sunnuntaina (vai mahtaakohan tämä olla vanhan vuoden viimeinen?) heräsin makeasti kolmen hengen mökistäni, avasin oven ja näin kuistini riippumaton takaa meren. En tiedä, voiko ihmisen aamu luksuksemmin alkaa, jollei pidetä mittarina rahallista vaan mentaalista luksusta. Moskiitot ja muut ötökät ovat syöneet minut päästä varpaisiin viime päivien aikana sellaisella tehokkuudella, että heräsin…

  • Joutilaan matkaajan etäisyydet ovat lyhyitä mutta hetket pitkiä

    Lauantai-aamuna hyvästelin sympaattisen guesthouse perheen. Olin hankkinut jonkin pienen makeisrasian jota muutkin kauppalaiset näyttivät suosivan kiitokseksi arasta mutta vilpitömästä seurasta ja avusta Tissassa ja myös uudenvuoden terveisiksi, koska olimme puhuneet jonkin verran siihen liittyvästä lahjanantoperinteestä. He olivat kysyneet olisinko halunnut ensinmäisen aamu paahtoleipäisen aamupalan sijaan toisena päivänä paikallisemman, ja he tarjosivat spesiaalisti uuden vuoden ruuaksi…

  • Aalto, joka osottautui villieläimiäkin hurjemmaksi

    Paha, paha herätys. Neljältä soi kello, ja olin sopinut gueshousen tyttären Achinin kanssa, että hän tekisi teetä ennen lähtöäni viideltä. Viisitoista vaille saapui jeepin kuski koputtamaan ovelle (joka sinänsä on virheellinen ilmaus, koska ovia heidän eteis-olkkari-ruokatilassaan ei ole ollenkaan), joten olin juuri kaatanut teen kuppiin. Täällä aamuisin asiat eivät tapahdu ainakaan myöhässä vaan aina ennen…

  • This is Tissamaharama, mama!

    Terveiset Thissasta, jonne tänään Mirissasta Matarassa vaihdetun bussin kyydissä saavuin. Aamulla herätyskelloni ei ehtinyt edes soida, kun Sarathin oveenkoputtelu herätti minut suunnitellulle sinivalasretkelle merelle, jossa oli tarkoitus lähteä veneellä merelle katselemaan pinnalla käyviä valaita ja delfiinejä, joita kuulemma voi bongata Mirissan edustalta runsaasti. Mietin todella pitkään lähdenkö mukaan moiseen toimintaan, joka on ilman muuta turisteille…

  • Bay City Roller

    Päiväkirjan pitäminen ja kuvien ataaminen on osoittautunut kovin työlääksi puhelimen välityksellä. Pahoittelen siis itseänikin raivostuttavia kirjoitusvirheitä ja epäjohdonmukaisuuksia. Laitan kaiken reissuminän relaksoituneen seikkailijan piikkiin, lupaan palata ruotuun taas hamsteriarjessa.   Tänään aamulla jo silmät avattuani Sarathin kutsu aamiaiselle (nuudeleita ja currydahlia kera vesipullon). Eilisen tohotuksen jatkuessa ja koko yön jatkunutta rankkasadetta kuunnelleena päätin skipata aamun…

  • Gallen kautta keittiön nurkkaan ayuerveda-hierottavaksi Mirissassa

    Aamulla herätessäni olin varma, että soiva herätyskello oli englantilaistytön, jonka piti herätä neljältä paluulennolle. Mutta kyllä se minun puoli seitsemän piipitykseni oli. Olin edellispäivänä käynyt kyselemässä, että toinen Gallen junista löhtisi 8:30, ja siihen tähtäsin. Olin jostain syystä turaillut pitkään illalla hereillä, käynyt ulkona vielä tupakalla tavaten ystävällismielisen kulkukoirankin. Yöllä vielä kolmaskin tyttö kömpi nukkumaan…

  • Colombo, too hot for you, madame?

    En ikinä uskonut, että sanoisin näin, mutta tässä se nyt tulee: olen hikoillut ärsyyntymiseen asti. Ilmeisesti muutamat kymmenet lisäpainot tekee tehtävänsä. Eilen luulin hetken aikaa hukkuvani hikeen. En sano mitään sen suuntaista, ettenkö pitäisi kuumuudesta mutta hikoilu.. Enpä tiedä. Tänään sain usemmankin aivan satunnaisen vastaantulijan kommentin, joka otti kantaa valuvaan naamaani. Yritä siinä sitten katsella…

  • 28 tunnin matkustamisen päättyminen jäälatteen

    Olenkohan joskus herännyt ajoissa ja suunnitelmien mukaan lentokentälle mentäessä?   Heräsin aamulla vessaan vain huomatakseni, että olin laittanut herätyskellon soimaan asetuksella arkipäivä, mistä luonnollinen seurauma olikin paniikki. Kello oli tunnin enemmän kuin olin ajatellut sen olevan herätessäni, joten jäi loput pakkaustarkamiset, valmistelut ja rauhalliset aamuvenyttelyt juhlallisine aamiaisineen tekemättä. Tomin eväsleipäkokkailun avustamana ehdin kentälle aivan aikataulun…

  • Itsekehitettyjen ongelmien ikuinen sudenkuoppa: pakkaaminen

    Pakkaaminen. Miksi se on aina niin stressaavaa ja silti mahtavinta yhtä aikaa. Olen tehnyt tuhansia kesken jääneitä listoja siitä, mitä pitää muistaa ottaa mukaan. Vielä koskaan en ole saanut aikaiseksi faktista dokumenttia siitä, mitä oikeasti pakkasin ja mikä niistä elementeistä oli tarpeen. Karsin, karsin ja karsin, ja silti rinkan tavaranpaljoudesta löydän reissussa itseni aivan turhien…

  • Selväjärkisyys vaatii toisinaan mitä hulluimpia tekoja

    Edellisen putoamisen jälkeen ymmärsin jo muutamaa minuuttia ennen täydellistä uppoamista. Tarvitsin hetkeä poissa kaikesta päivittäisestä, muuttumattomana pysyvästä rutiinista. Päästä pois nähdäkseni tänne, saada solmukerä hyvänlaatuiseen kaaokseen. Valmistautumattona, yksin ja ehkäpä omalla mittakaavallani hölmöintä ja ajattelemattominta oli konkreettisesti merkitä jäljellä olevat vapaapäivät kalenteriin ja ostaa lentoliput Sri Lankan Colomboon. Viimetingassa. Päätös on tehty.   Helsinki – Colombo, Meno-paluu DEPARTURE…