Pakkaaminen. Miksi se on aina niin stressaavaa ja silti mahtavinta yhtä aikaa. Olen tehnyt tuhansia kesken jääneitä listoja siitä, mitä pitää muistaa ottaa mukaan. Vielä koskaan en ole saanut aikaiseksi faktista dokumenttia siitä, mitä oikeasti pakkasin ja mikä niistä elementeistä oli tarpeen. Karsin, karsin ja karsin, ja silti rinkan tavaranpaljoudesta löydän reissussa itseni aivan turhien vaatteiden ja matkatavaroiden keskeltä kaivaten juuri niitä kevyesti pakkaamisen vuoksi kotiin jätettyjä asioita.
Varasin tämän päivän pakkaamiselle. Nyt rinkassa on muun muassa taskulamppu, Uno-kortit, hyttyskarkote, kahdeksan vuotta vanhat flipflopit, kahdet uikkarit ja viisi viime kesältä kaivettua, kiristävää hihatonta paitaa. Katsoin aamulla Colombon säätiedotetta. Kuukausi ukkosta ja sadetta. Laajensin hakua. Ainut auringon symboli löytyi saaren koillisosalta parin viikon päästä.
Pakkasin myös tuulitakin.
Tiistaina varasin kahdeksi ensimmäiseksi yöksi katon pään päälle pääkaupungista. Neljän hengen naisdormin sänkypaikka Fortin alueelta CityRestistä 17 euroa yö. Keskiviikkona kävin vaihtamassa rahaa. 26 000 rupiaa keltaisessa Forexin muovitaskussa. Tulkaa ryöstämään.
Iltapäivällä kävin Magdalla juomassa lasin kuohuviiniä loman aloituksen merkiksi ja googlaamassa kuvahaulla Nuwara Elyaa. Jos yhden tavoitteen. reissulle asetan, se olkoon junamatkustus sieltä Ellaan. Matkalla Magdalle satoi rakeita.
Voi veljet, aamulla ilmaan ja sitten taas pitkästä aikaa tuntemattoman tien päällä. Hienoa tuntea pitkästä aikaa jotain. Nimeän tämän tunteen positiiviseksi kaaoskutinaksi.
Leave a Reply