Category: Asia
-
Hyvinhyvinhyvä mieli itärannikolla rullaillessa
Uuden vuoden aattona eli sunnuntaina (vai mahtaakohan tämä olla vanhan vuoden viimeinen?) heräsin makeasti kolmen hengen mökistäni, avasin oven ja näin kuistini riippumaton takaa meren. En tiedä, voiko ihmisen aamu luksuksemmin alkaa, jollei pidetä mittarina rahallista vaan mentaalista luksusta. Moskiitot ja muut ötökät ovat syöneet minut päästä varpaisiin viime päivien aikana sellaisella tehokkuudella, että heräsin…
-
Joutilaan matkaajan etäisyydet ovat lyhyitä mutta hetket pitkiä
Lauantai-aamuna hyvästelin sympaattisen guesthouse perheen. Olin hankkinut jonkin pienen makeisrasian jota muutkin kauppalaiset näyttivät suosivan kiitokseksi arasta mutta vilpitömästä seurasta ja avusta Tissassa ja myös uudenvuoden terveisiksi, koska olimme puhuneet jonkin verran siihen liittyvästä lahjanantoperinteestä. He olivat kysyneet olisinko halunnut ensinmäisen aamu paahtoleipäisen aamupalan sijaan toisena päivänä paikallisemman, ja he tarjosivat spesiaalisti uuden vuoden ruuaksi…
-
Aalto, joka osottautui villieläimiäkin hurjemmaksi
Paha, paha herätys. Neljältä soi kello, ja olin sopinut gueshousen tyttären Achinin kanssa, että hän tekisi teetä ennen lähtöäni viideltä. Viisitoista vaille saapui jeepin kuski koputtamaan ovelle (joka sinänsä on virheellinen ilmaus, koska ovia heidän eteis-olkkari-ruokatilassaan ei ole ollenkaan), joten olin juuri kaatanut teen kuppiin. Täällä aamuisin asiat eivät tapahdu ainakaan myöhässä vaan aina ennen…
-
This is Tissamaharama, mama!
Terveiset Thissasta, jonne tänään Mirissasta Matarassa vaihdetun bussin kyydissä saavuin. Aamulla herätyskelloni ei ehtinyt edes soida, kun Sarathin oveenkoputtelu herätti minut suunnitellulle sinivalasretkelle merelle, jossa oli tarkoitus lähteä veneellä merelle katselemaan pinnalla käyviä valaita ja delfiinejä, joita kuulemma voi bongata Mirissan edustalta runsaasti. Mietin todella pitkään lähdenkö mukaan moiseen toimintaan, joka on ilman muuta turisteille…
-
Bay City Roller
Päiväkirjan pitäminen ja kuvien ataaminen on osoittautunut kovin työlääksi puhelimen välityksellä. Pahoittelen siis itseänikin raivostuttavia kirjoitusvirheitä ja epäjohdonmukaisuuksia. Laitan kaiken reissuminän relaksoituneen seikkailijan piikkiin, lupaan palata ruotuun taas hamsteriarjessa. Tänään aamulla jo silmät avattuani Sarathin kutsu aamiaiselle (nuudeleita ja currydahlia kera vesipullon). Eilisen tohotuksen jatkuessa ja koko yön jatkunutta rankkasadetta kuunnelleena päätin skipata aamun…
-
Gallen kautta keittiön nurkkaan ayuerveda-hierottavaksi Mirissassa
Aamulla herätessäni olin varma, että soiva herätyskello oli englantilaistytön, jonka piti herätä neljältä paluulennolle. Mutta kyllä se minun puoli seitsemän piipitykseni oli. Olin edellispäivänä käynyt kyselemässä, että toinen Gallen junista löhtisi 8:30, ja siihen tähtäsin. Olin jostain syystä turaillut pitkään illalla hereillä, käynyt ulkona vielä tupakalla tavaten ystävällismielisen kulkukoirankin. Yöllä vielä kolmaskin tyttö kömpi nukkumaan…
-
Colombo, too hot for you, madame?
En ikinä uskonut, että sanoisin näin, mutta tässä se nyt tulee: olen hikoillut ärsyyntymiseen asti. Ilmeisesti muutamat kymmenet lisäpainot tekee tehtävänsä. Eilen luulin hetken aikaa hukkuvani hikeen. En sano mitään sen suuntaista, ettenkö pitäisi kuumuudesta mutta hikoilu.. Enpä tiedä. Tänään sain usemmankin aivan satunnaisen vastaantulijan kommentin, joka otti kantaa valuvaan naamaani. Yritä siinä sitten katsella…
-
28 tunnin matkustamisen päättyminen jäälatteen
Olenkohan joskus herännyt ajoissa ja suunnitelmien mukaan lentokentälle mentäessä? Heräsin aamulla vessaan vain huomatakseni, että olin laittanut herätyskellon soimaan asetuksella arkipäivä, mistä luonnollinen seurauma olikin paniikki. Kello oli tunnin enemmän kuin olin ajatellut sen olevan herätessäni, joten jäi loput pakkaustarkamiset, valmistelut ja rauhalliset aamuvenyttelyt juhlallisine aamiaisineen tekemättä. Tomin eväsleipäkokkailun avustamana ehdin kentälle aivan aikataulun…
-
Selväjärkisyys vaatii toisinaan mitä hulluimpia tekoja
Edellisen putoamisen jälkeen ymmärsin jo muutamaa minuuttia ennen täydellistä uppoamista. Tarvitsin hetkeä poissa kaikesta päivittäisestä, muuttumattomana pysyvästä rutiinista. Päästä pois nähdäkseni tänne, saada solmukerä hyvänlaatuiseen kaaokseen. Valmistautumattona, yksin ja ehkäpä omalla mittakaavallani hölmöintä ja ajattelemattominta oli konkreettisesti merkitä jäljellä olevat vapaapäivät kalenteriin ja ostaa lentoliput Sri Lankan Colomboon. Viimetingassa. Päätös on tehty. Helsinki – Colombo, Meno-paluu DEPARTURE…
-
Päivä 53: Paluu Bangkokin syliin
Sunnuntain lento Saigonista Bangkokiin sujui kivuttomasti ristikoidessa. Kieltäydyin vielä sisäistämästä tosiasioita ja viimeistä päivää. Bussi-metro-yhdistelmällä hotellille, jossa jopa kiusallisen ystävällinen vastaanotto. Mahdan olla maailman ainut ihminen, joka onnistuu ahdistumaan liiasta ystävällisyydestäkin. Matkan alussa Bangkok ei ollut rakkautta ensisilmäyksellä, ja Krabi-Udon Thani -lennon yhteydessä tehty pikavisiitti kaupunkiin vieläkään tehnyt siitä suosikkikaupunkiani, vaikka kovasti tykkäsinkin monesta vastakohtaisuuden…
-
This Is the End, My Friend
Bangkok, Makkasan Airport Link Station. 53 päivää virallisesti ohi ja paniikinomainen herääminen 06:05 tunti sen jälkeen kun herätyskellon piti soida. Ei ole hymy herkässä.
-
Mä näitä polkuja tallaan kai viimeiseen asti
Saigonin kaduilla, toreilla ja kujilla reissun viimeisellä viikolla ihmeteltyjä, ihasteltuja, kauhisteltuja, naurettuja tai tuttuja näkymiä, tunnelmia ja tilanteita jäi mieleen monta. Muutamasta ehdin tai ymmärsin tallentaa kännykkään kuvankin. Paluulento Saigonista Bangkokiin sunnuntaiaamuna 9.45, viimeinen päivä ja yö ennen maanantaiaamun todellista koetusta eli lentoa Helsinkiin. Hotelli Unicon Premium netistä Prechanaburin metroaseman ja Makkasanin juna-aseman vieressä. Reissun…
-
Vapun heihei täältä!
Vapputervehdys te ihanat siellä, Ho Chi Minh Cityssä juhlitaan 39:tä Re-Unification Dayta, me söimme vappubrunssin, näin ilmapallojen myyjän sekä kaikki korniuden rajat ylittävän jumppaava lapsikuoro meets tanssivat sotilaat -esityksen. Kaikki mallillaan siis.
-
Pieniä hetkiä Vietnamissa
Saigonissa viikko täynnä, pidempään kuin aluksi oli suunnitelmissakaan. Etelä-Vietnamin osalta ei mitään kovin usean kaupungin ja kylän kiertorallia sitten tehtykään, mutta Saigon on hyvällä tapaa ehtinyt tulla jo tutuksi ja kaupungilla liikkuminen ei ole ihan eksyksiin joutumista. Ja tuttujen kantakuppiloiden ja seutujen syntyminen tuntuu kotoisalta. Kaupungilla on tarjota kaikkea turistialueista luksusketjuihin ja kaduilla ryömiviin kerjäläisiin,…
-
Saigonin katujen kakofoniaa
Sunnuntaina yhden maissa saapuminen Ho Chi Minh Cityn dösäasemalle. Futabussi kulki reitin etuajassa, teki pysähdyksen megalomaanisella palvelujen taukopaikalla ja toimi moitteetta, suosittelen kaikille Vietnamissa matkaaville! Ja toinen superkäteväksi osottautunut matka-app-vinkki: Rove. Tallentaa automaattisesti ilman nettiyhteyttä koko päivän aikana kuljetun reitin, tunnistaa (melkein oikein) käytetyn kulkupelin, tunnistaa tiet, paikat ja ravintolat ja tekee koosteen aina kalenteriin…
-
Pitkähäntäveneellä Mekongilla
Saigonissa takana jo muutama yö ja ihmisvilinän ja liikennekaaoksen täyttämä päivä, mutta pitää palata vielä viime viikon lauantaihin Mekongin suistoon, Can Thohon ja pitkähäntäveneen kyytiin. Aamulla meidät sirrittävine silminemme haki hotellilta puoli kuudelta papparainen, joka johdatti meidät viereiseen joen rantaan veneelle, jossa meitä odotti vene ja kuskimme, keski-ikäinen nainen nimeltä June (oikea kirjoitusasu tuntematon).…
-
Tiivistelmä
Hassutteluhenkinen pikalistaus: tähän mennessä meidän Kaakkois-Aasia-minitour typistettynä yhteen kuvaan, jossa viisi elementtiä: – lasisella myyntitiskillä ja peltisellä alaosalla, tekstiteipein (punaiset tai keltaiset useimmiten) varustettu ruokakärry, jossa myydään joko paistettua lihaa/kanaa/makkaraa/hedelmäpirtelöä/karkkijuomaa/nuudeliruokaa/täytettyä patonkia – epämääräinen kasa jätettä/kookospähkinän kuoria/roskaa/muovipusseja – skootteri – sekatavarakaupan edusta, jossa myydään kaikkea vedestä kalsareihin, ja puodin edustalla roikkuu yksi tanko erilaisia pikkusipsipusseja ja…
-
Can Tho: hot in the city!
Saapuminen Can Thohon: kaaoottinen, hektinen ja vähän hyrskyinen kokemus Phu Quocin hitaan rytmin jälkeen. Jo kentältä ulos astuessa meitä vastaan juoksi kaksi naista käyntikortit kädessä, toinen pukeutuneena vihreään silkkikaapumalliseen mekkoon, toinen limenvihreään. Kävi ilmi, että he edustivat kahta kilpailevaa taksifirmaa, joiden taksit odotteli kentän ulkopuolella. Valitsimme randomilla toisen, jolloin toinen repäisikin jo käyntikortit kädestä takaisin…