Koh Lanta Yain rannikko ja pitkähäntävene – voi kyllä!

Tänään minä pääsin pitkähäntäveneelle!
Tommin ja Marikan ystävä ja jo viime kerrasta tuttu Bao oli luvannut viedä meidät veneellään ajelemaan maanantaina, jonka vuoksi (ja jalan, ja toki sen faktan että oli pitkästä aikaa olla seurassa ulkomailla) olin jäänyt pidempään Lantalle. Aikataulu oli lähtö milloin tahansa yhdeksän ja neljän välillä. Kahdentoista maissa ajoimme skootterit läheiseen kalastajasatamaan ja purimme veneen pitkän köysijonon päästä. Mukaan lähtivät minun, Marikan ja Tommin lisäksi Bao, hänen tyttärensä Nala ja hänen kaverinsa, parivuotias poikansa Alfa ja vielä kolmas, alle kymmenvuotias poika.
Ajelimme Lanta Yain saaren länsirannikkoa eteläkärkeen, pysähdyimme uimaan veneestä. Veneestä hyppääminen ja varsinkin ylösnouseminen olemattomilla lihaksilla ja ilman toista jalkaa oli niin nolon näköinen punnerrus, että Baon ja Tommin käsivoimista huolimatta tulos oli valaan hinaamista kannelle muistuttava operaatio. Mutta pääsin kyytiin! Pysähdyimme vielä toistamiseen uimaan, mutta lukuisat meduusat (jellyfish?) tekivät siitä pelottavan kuumottavaa. Sain matkustaa nokassa pitkähäntäveneessä auringossa: ehdottomasti viikon paras reissu! Onnellisuushetki. Meri on maailman paras elementti.
Noin neljältä pääsimme veneen kiinnittämisen ja purkaamisen jälkeen kämpille, suihkut. Söin hätänälkäisenä 7elevenin nuudelipusseja. Minipäiväunien jälkeen hyvästelin vielä saaren pimenevässä illassa skootteriretkellä yksin jätskille Old Townin satamaan toiselle rannikolle pikkutien kautta saaren läpi. Tommi ja Marika kävivät mittailemaasa tontin mittapaaluja laserilla.
Huomenna turistikauden ollessa hiipumassa ja sadekauden alkaessa työtön Neng lähtee bussille veljelleen kotiseudulleen Isaniin. Minäkin jatkan huomenna pikaveneennä Koh Lipelle ja siitä eteenpäin Malesian puolelle Langkawin saarelle. Kävimme syömässä kissakalaa grillattuna ja larppimuhennoksena, som tamia ja grillaamalla kypsennettyjä kananmunia, sieltä kaupan kalja- ja viskitiskin kanssa rantaravintolaan, jossa Odi oli baarimikkona ja pystyimme viemään pöydän täyteen omia juomia. Ravintolan sulkeuduttua henkilökunta liittyi seuraan, tosin Odi kävi hakemassa Hong Tong -viskiä “under the rocks” siinä välissäkin. Tommin kitaraa, muiden laulua. Paljon kaljalaseihin sulaneita jäitä. 
Mieluisa päivä, jalan veneilystä kipeytymisestä huolimatta jälleen jatkuvasti vihlovaksi. Huomenna kello 9:10. kuski tulee hakemaan minut satamaan, josta 10:30 kohti Lipeä. Harmittaa jatkaa tästä yksin, mutta varmasti uutta tulee vastaan.